aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi

Aleksis Kiven elämä

”Tahtoisinpa pitää suomalaista talonpoika-kansaa humorillisimpana kansana mailmassa, hänellä on mielestäni se syvin sisällisyys kun kellään muulla. Mainitessani humoria, tarkoitan tässä sitä luontoraikasta, en sitä kivuloista, jolla on lähteenä kärsitty haaksirikko elämän merellä. Minä tarkoitan kominkia, jonka viimeisenä perustana on kuitenkin yksi hyvä mutta vahva ja terve sydän.” —Aleksis Kivien kirje Kaarlo Bergbomille, marraskuu 1868.

Johdanto

Suomenkieli alkoi kukoistaa 1800 luvun loppupuolella. Tämä tapahtui lähinnä perinteisissä kansanrunoissa ja kertomuksissa, mutta ei vielä kirjallisuudessa. Jotta suomeen saataisiin suomenkielistä kirjallisuutta, tarvittiin siihen myös määrätietoisia henkilöitä. Tähän tarpeeseen vastasi vuonna 1834 syntynyt Alexis Stenvall, taiteilijanimeltään Aleksis Kivi. Aleksis kivi syntyi Nurmijärvellä Palojoen kylässä lokakuussa 1834. Aleksis Kiven aikana Suomessa vastustettiin suomen kielen käyttöä kaunokirjallisuudessa. Aleksis Kivi tutustui kuitenkin opiskeluaikoinaan moneen suomen kielen puolustajina tunnettuihin vaikuttajiin, kuten J.V. Snellmaniin. Helsingissä Aleksis Kivi opiskeli, näki ystäviään ja siellä painatettiin myös hänen ensimmäiset teoksensa.
”Alakuloisella mielellä havaitsen, että se iloinen ja rohkea maailmankatselma, joka tähänasti, huolimatta lukemattomista kivuista ja kärsimyksistä, on aina asunut povessani, rupeaa jo synkistymään ja elämä ja tulevaisuuden toivo ei anna minulla enään yhtään huvitusta.” —Aleksis Kivi, Kirje Kaarlo Bergbomille, kesäkuu, 1870.

Aleksis Kivi - syntymä

Aleksis Stenvall syntyi vuonna 1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä räätäli Erik Johan Stenvallin (1798−1866) ja Anna-Kristiina Hambergin (1793−1863) perheeseen. Perheessä oli ennestään kolme poikaa, Johannes, Emanuel ja Albert. Aleksilla oli myös sisar Agnes, joka kuoli vuonna 1851 vain 13-vuotiaana.

Aleksis Kiven terveys

1800 luvun terveydenhuolto ei ollut vielä kovin kehittynyttä, joten jatkuva sairastelu ja elämän epävarmuus veivät Aleksis Kiven lopulta Lapinlahden mielisairaalaan, jossa sen aikaiset hoitomenetelmät olivat parantumisen kannalta vähintäänkin kyseenalaisia. Noin puolen vuoden hoitojakson jälkeen Aleksis Kivi pääsi sairaalasta veljensä Albert Stenvallin hoitoon Tuusulaan.Aleksis Kivi oli kärsinyt koko ikänsä kivuista ja ruumiillisesta heikkoudesta ja hän sairasti lisäksi lavantaudin useampaan otteeseen. Kiven kunnossa tapahtui selvä käänne huonompaan keväästä 1870 alkaen, ja hän alkoi kärsiä muun muassa kovasta päänsärystä, sydänoireista, pahoinvointikohtauksista. Aleksis Kivi menehtyi vain 38-vuotiaana Tuusulan Syvälahdessa 31.12.1872. Aleksis Kivi haudattiin Tuusulan vanhalle hautausmaalle 4.1.1873. Aleksis Kiven 1800-luvulla luomalle perustalle ryhdyttiin rakentamaan suomalaista kirjallisuutta ja kansallisidentiteettiä.Aleksis Kiveä alettiin kutsua kansalliskirjailijaksi ja hänen teoksensa Seitsemän veljestä kohotettiin suomalaisen kulttuurin merkkiteokseksi.Aleksis Kiven päivää juhlitaan vuosittain 10.10.
Sivuston ylläpidon kustannuksiin ovat osallistuneet: Vertaalainaa.fi, Varmalaina.fi ja Tekel.fi - Yrityslaina

Elämäkerta - Aleksis Kiven elämä

  Alexis Stenvallin, taiteilija nimeltään Aleksis Kiven, elämäkerta perustuu tutkimukseen Aleksis Kivi, Elämä ja teokset, jonka V. Tarkiainen julkaisi jo 1915, J. V. Lehtosen ja Eino Kauppisen kokoamiin dokumentteihin sekä Aleksis Kiven Seuran albumeissa julkaistuihin runsaisiin aineistoihin. Alexis Stenvall, taiteilijanimeltään Aleksis Kivi syntyi 10.lokakuuta 1834 Nurmijärvellä ja kuoli 31.joulukuuta Tuusulassa. Aleksis Kivi oli suomalainen kirjailija ja hän on kirjoittanut kansallisromaanin aseman saaneen teoksen: Seitsemän veljestä. Helpolla tämä teos ei syntynyt, sillä Kivi aloitti sen kirjoittamisen vuoden 1860 alussa ja kirjoitti sen uudelleen ainakin kolmeen eri kertaan. Seitsemän veljestä oli ensimmäisiä suomalaisia romaaneita ja varmasti ensimmäinen. joka teki näin suuren vaikutuksen. Romaanin Seitsemän veljestä henkilöt ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero.

Sivuston ylläpidon kustannuksiin ovat osallistuneet: Estemb.fi, VertaaLiittymät.fi ja Työkalut.fi

Opiskelu

Aleksis Kivi lähti Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1846. Ensimmäinen opiskelupaikka oli entisen merimiehen C. Granbergin koulu, jossa pääasiana oli ruotsinkielen taidon hankkiminen. Aleksis Kivestä kehittyi ajan mittaan täysin ruotsin hallitseva myös kirjallisesti. Rahan puute pakotti Aleksis Kiven keskeyttämään koulunkäynnin jo kolmannella luokalla vuonna 1852. Sen jälkeen hän jatkoi opiskeluja yksityisesti ja pääsi ylioppilaaksi 23 vuotiaana syksyllä 1857. Vuosina 1821–1868 kirjoitti ylioppilaaksi vain seitsemän nurmijärveläispoikaa. Näistä seitsemästä Aleksis oli ainoa tavallisen kansan lapsi, kaikki muut olivat säätyläislapsia. Vuonna 1857 jolloin Aleksis Kivi pääsi ylioppilaaksi, päätti hän luopua pappishaaveista ja ryhtyä suomenkieliseksi kirjailijaksi. (Aleksis Kiven äiti toivoi Aleksista pappia)

Kuolema

Aleksis Kivi kuoli Tuusulassa 31.12.1872 ollessaan vain 38 vuotias. Aleksis Kiven todellisista sairauksista ja kuolinsyystä on esitetty useita erilaisia näkemyksiä. Psykiatri Lauri Saarnion mukaan Aleksis Kiven oireet viittasivat johonkin elimelliseen aivosairauteen. 2010-luvulla esitettiin myös, että Aleksis Kiven sairaudet, oireet ja kuolema olisivat voineet johtua borrelia-bakteerin aiheuttamasta aivotulehduksesta tai Alzheimerin taudista. Vuonna 2018 Kiven sairaushistoriaa tutkinut psykiatri Raimo K. R. Salokangas päätteli muut vaihtoehdot poissulkien Kiven sairastaneen neurosyfilistä. Aleksis Kiven hauta sijaitsee Tuusulan kirkon hautausmaalla.

Lähteet: Aleksis Kivi - Wikipedia Yle.fi - Ihminen ja yhteiskunta Nurmijärvi - Aleksis Kivi